tiistai 15. elokuuta 2017

534# Eskilstuna, 5

16.7.2017, Sunday, +21, Mostly cloudy, Stockholm, Sweden

 
Kylläpä osasikin nukuttaa taas makoisasti, posottelin unta kalloon melkein kahdeksaan saakka, Pp heräili jo aiemmin pakkaamaan kamojaan. Tänään piti alkaa lähtemään taas takaisin kotia kohti.

Aamiaissali ei ollut tänään juurikaan täynnä. Melkoisesti kyllästytti aina sama aamiainen, mutta puolipakolla sai mahansa joten kuten täytettyä. Aterioituamme kävimme vielä vähän kävelemässä Eskilstunassa, joka nyt loisti sunnuntaiaamun aitiuttaan. Veimme Pp:n postikortit laatikkoon ja räpsimme vielä muutamia kuvia.

Patsas.
Ja siisti takarenkaan väri.

Palasimme hotellille, nyt oli minun vuoro pakata kamat. Kymmenen jälkeen teimme check outin. Se ei tuottanut ongelmia. Ajoimme ensiksi Tuna Parkenin StoraCoopiin ostamaan tuliaisiksi surströmmingiä ja muuta pientä, sekä kävimme palauttamassa tyhjät pullot, ennen kuin lähdimme keskustan kautta ajelemaan kohti Tukholmaa.

Pullomaattiin pystyi palauttamaan lemmikkinsäkin?

Ensin kuitenkin poikkesimme Gripsholmin linnaan Mariefredin kylän viereen, sinne oli Eskilstunasta ehkä viidenkymmenen kilometrin matka. Linna oli 1300-luvulta, hyvin säilynyt, iso ja hieno. Itse ajattelin sen olevan joku romahtanut kivikasa tyyliin Kajaanin "linna", mutta oli 5/5, kannattaa tsekata jos tuolla päin pyörii. Muitakin turisteja oli löytänyt tänne tiensä, mutta saimme jonkinlaiset kuvat napsastua. Näyttelyosat ja sisätilat skippasimme, mutta linnan sisäpihalle ja ympäristöön pääsi kävelemään maksutta. Myymälä oli linnassa myös.

Taas riimukirjoitusta.
Gripsholms slott.
Sisäpiha.
Kippola vai tyrmä?
Kanuunat.
Pien saareke.
Laituri oli tehty oksattomasta puusta.
Mariefred.
Aurinkokello melkein synkassa.
Kylänraitti.

Poikkesimme viereisessä Mariefredin kylässä, mutta emme oikein keksineet siellä sen kummempaa tekemistä kuin vessassa käymisen. Mutta ihan pittoreski paikka tämäkin. Lähdimme sitten jatkamaan matkaa taas Tukholmaa kohti. Södertäljeen saakka sai ajaa aika rauhaksiin, sitten liikenne vilkastui. Navigaattori ei neuvonut samaa reittiä kuin tullessa, vaan ohjasi meidät Södermalmille. Hienosti Pp luovi tien terminaaliin. Ajoimme auton parkkiin ja lähdimme vähän kävelemään Södermalmille. Kipusimme korkealle mäelle josta avautui hieno näköala Tukholmaan.

Stokis Södermalmilta.
Gröna Lundin huvipuistoa ja Viking Linen check in.

Kävimme sitten vielä Icassa, ja palailimme pikkuhiljaa autolle päin. Aurinko piileksi pilviverhon takana, mutta oli jotenkin painostava ilma. Ajoimme auton check iniin, jonne virkailija meidät jo saman tien huitoikin ja tiesi meidät jo nimeltä ennen kuin ehdimme edes pysähtyä. Minkähänlainen seuranta / tunnistus niillä mahtoi olla? Pääsimme tuurilla ajamaan jonojen ohi mukavasti ja tällä kertaa pääsimme nopeasti laivaankin, tosin taas hattuhyllylle jossa vittumainen liikenteenohjaaja rupesi meille karjumaan kun emme heti ymmärtäneet hänen mystisiä käsimerkkejään. En tiedä mikä sitäkin äijää vaivasi; kai se kyykyttäminen ja vallantunne on niin mahtavaa, vaikka sitten kyykyttäisit autoilijoita pakokaasun täyttämässä autotallissa.

Hyttimme oli viidennessä kerroksessa kuten menomatkallakin. Heitimme kamat sisään ja lähdimme saman tien baariin. Katselimme loittonevaa Tukholmaa laivan takaosasta. Ihmisiä ei tuntunut olevan tungokseen saakka. Alkoi hiukomaan joten menimme taas Grill-ravintolaan kuten viimeksikin. Tällä kertaa otin varman päälle ja valitsin Pp:n tavoin pihvin. Se tuli nopeasti, jopa ennen alkupaloja. Se tietysti vähän herätti epäluottamusta, varsinkin kun Pp:n kastikeutelut tuntuivat vaikeuttavan tarjoilua. Ruotsalainen Mariestad-olut kyytipojaksi, se oli ihan kelpo kuten pihvikin, perunat vähän tökki ja kastike oli ruisku, mutta annetaan nyt 3/5.

Laivan baarissa tilaa riitti.
Sinne jäi Tukholma.
Keskinkertainen ruoka matkalla elimistöön.

Loput jäljellä olevista kruunuista (miten rahaa menikin vajaan viikon aikana niin tuhottomasti, jäin vielä velkaa Pp:llekin??) törsäsin tax freehen, josta ostin kassillisen brenkkua ja nannaa. Kävimme muutamilla drinksuilla, kuuntelimme pianisti-laulajaa ja katselimme laivan saapumista sateiseen Maarianhaminaan. Suomessa oltiin taas.

Puolen yön jälkeen makkoomaan ja hyvin nukuttikin, heräsin vasta vähän ennen kahdeksaa. Päätimme yhteistuumin skipata aamiaisen. Kävimme kannella kävelemässä ja vielä kerran kaupassa ennen kuin vene tuli satamaan klo 9.15. Parahiksi alkoi satamaan kun ajoimme auton ulos laivasta. Hesan päässä laivan purku sujui sutjakkaammin kuin Stokiksessa, joskin liikenne meinasi Katajanokan kulmilla hetkellisesti puuroutua. Pp heitti minut porukoille, jonne saavuin kymmenen maissa.

Helsinki alkoi häämöttämään.

* * * *


Mukava oli Eskilstunan reissu, vaikkei nyt mitään suurempia yllätyksiä tuottanutkaan, jos ei myöskään vastoinkäymisiä. Ei ollut tullut käytyä muualla Ruotsissa sitten lapsuuden kuin aina vain pelkästään Tukholmassa, joten oli kiva huomata miten paljon edellä se Ruotsinpoika meitä kaikessa onkaan, myös maakunnissa. Ajaminen ainakin näytti helpolta pelkääjän paikalta, mutta ruotsalaiset tuntuivat rakastavan liikenneympyröitä, eritoten kaksikaistaisia sellaisia. Arvosana reissulle 4/5. 

torstai 10. elokuuta 2017

533# Eskilstuna, 4

15.7.2017, Saturday, +23, Scattered clouds, Eskilstuna, Sweden

Nukuimme ikkuna auki, vaikka alapuolella menikin vähän vilkkaampi katu. Humalaiset herättivät meidät yöllä laulullaan, mutta muuten nukutti kyllä mukavasti. Seitsemältä heräsimme ja menimme aamiaishuoneeseen, joka oli tyrmistyksemme täpötäynnä väkeä. Hotellin edessä oli saksalaisia ja venäläisiä busseja joten ilmeisesti jokin suurempi keskittymä oli tullut tänne yötänsä viettämään matkallaan jonnekin. Yksi pieni pöytä oli kuitenkin vapaana, joten otimme sen itsellemme.

Aamupalan jälkeen otimme auton ja lähdimme Sundbyholmiin. Sinne oli ehkä noin 15 kilometrin matka. Vähän ennen Sundbyholmia kurvasimme oikealle Ramsundvägenille ja ajoimme toista kilometriä eteenpäin, kunnes saavuimme Sigurdsristningenin kalliolle. Täällä oli kallioon kaiverrettu riimukirjoitusta sekä isohkon ja työteliään näköinen kuva jo 1100-luvulla, joka esitti muinaisskandinavista tarinanpätkää Sigurdin taisteluista. Kivisillan rippeet olivat näkyvissä myös, joskin sen hahmottaminen vaati jo hiemen enempi mielikuvitusta. Noihin aikoihin oli tapana rakentaa kuolleen muistoksi silta, jota pitkin pääsi efterlivetiin. Tarkkaa tietoa siitä kenen vuoksi silta oli bygätty, ei ollut tiedossa.

Matkalla Sundbyholmiin sai ajella rauhaksiin.
Taitaa siinä jotain töherrystä olla?

Ajoimme luikauksella Sundbyholmin kartanon maille. Siellä olikin kaunista. Paikka oli Mälarenin rannalla. Ilma oli kaunis & lämmin. Kävimme kuvaamassa kartanon. Sisällä oli ravintola, johon emme tähän aikaan aamupäivästä kokeneet vielä tarvetta mennä. Terassi oli yksityiskäytössä.

Paikannus.

Sundbyholmin kartano.
Kartano toiselta puolen.
Kartanon tilukset alkoivat täyttyä auringonpalvojista.

Kartanon vierellä oli Mälarenin suurin luonnonvarainen hiekkaranta. Mälaren on Ruotsin kolmanneksi suurin järvi, joten ei nyt ihan pikkulammikko. Istuskelimme hetken hietikolla, Pp kävi pari kertaa uimassakin. Hieman vihertävä vesi oli alle 20 asteista, joten en itse rohjennut mennä. Kakarat lotrasi matalassa rantavedessä minunkin edestä.

Mälaren.
Biitsi.

Kartanon toisella puolella oli pieni baari, jossa kävimme limsalla ja jäätelöllä. Ihan viihtyisä terassi, vaikka sen olivatkin kansoittaneet ruotsalaiset "järvikarhut". Tiedättehän, sellaisia vähän parempiosaisia neli-viisikymppisiä ukkoja puolta nuorempien tyttöystävien kanssa ryypiskelemässä tasottaviaan edellisiltojen purjeveneissä vietettyjen juhlien jälkeen.

Upeasti nimetty katu :)

Lööpit.

Kävelimme takaisin autolle joka aukealla parkkipaikalla oli ehtinyt lämmetä huonoksi saunaksi. Palasimme takaisin hotellille. Autotallin ovi ei tällä kertaa avautunutkaan itsestään, joten Pp joutui menemään setvimään asiaa respaan. Sai jonkun ovikoodin, jolla ovi lopulta aukesi. Siivooja oli taas tulossa siivoamaan huonettamme, joten lähdimme sitten kävellen keskustan liepeillä olevaan stadsmuseetiin. Sinne oli vapaa pääsy.

Stadsmuseet.

Museo ei ollut lainkaan hassumpi. Aluksi oli kerrottu Eskilstunan meininkiä aikojen saatossa; millaisia ammatteja, rikoksia, tauteja yms oli eri aikakautena. Sitten oli vanhoja valtavan kokoisia laitteita ja koneita sadan vuoden takaa, junanvetureita yms. Hieno miekkakokoelma löytyi myös. Kakaroille oli niin ikään kaikenlaista puuhaa. Vierailijoita ei ollut tosin montaa meidän lisäksi, mitä vähän ihmettelinkin kun aika onnistuneen kokonaisuuden museo oli saanut aikaiseksi. Heittämällä 4/5.

Härveleitä piisasi.
Veturi.
Brankkari.
Velosipedi.
Miehekäs jakkari.

Jalat olivat aika väsyneet ja päätimme mennä taas Rademachersmedjorna-alueelle, jossa olimme käyneet jo keskiviikkona. Nyt täällä oli paljon enemmän väkeä, ja kaikenlaista tapahtumaa oli alueella myös. Menimme kaljalle samaan baariin ja pöytään kuin viimeksiksin. Takana olevalla lavalla jokin jamaikalaisorkesteri teki sound checkiään. Kiva siinä oli istuskella ja katsella ihmisiä.

Vesikasveja.
Rademachersmedjorna.

Palasimme keskustan kävelykadulle ja menimme Åhlénsille hieman shoppailemaan. En löytänyt edelleenkään uikkareita, joita olen jo hetken etsiskellyt, mutta ananas-kuvioiset kalsarit sain hintaan SEK200. Pp:n saalis oli huomattavasti suurempi. Hän haki lisäksi vielä leivoksen Amarantista ja jonkin kaulakorun. Sitten menimme Pressbyråniin hankkimaan stadsmuseetista ostamiimme postikortteihin postimerkit, mutta Pp osti vahingossa inrikes-merkit. Meidän piti myöhemmin palata uudelleen ostamaan utrikesmerkit, ne maksoivat á SEK21. Mulla oli jo kova kiire päästä vessaan joten palasimme ripin rapin hotellille.

Hetken huilasimme ja etsimme netistä ruokapaikan, päädyimme lopulta Grappa-nimiseen italopaikkaan. Väkeä ei ollut vielä paljolti ja oli lämmin ilta, joten söimme ulkona. Pp otti lampaan ja minä päädyin taas pitzeen. Toscana-pitze ei ollut läheskään niin hyvä kuin torstaina Akropoliksessa. Juomaksi Eriksberg-olutta. Jälkkäriksi vielä Irish coffeet, tuli 6cl:n annos pyytämättä. Ravintola täyttyi nopeasti. Viereisellä terassilla kävelykadun toisella puolen suomalainen perusmies ryyppäsi ja lauloi niin että koko katu raikasi. Laskun maksamisen kanssa oli vähän vaikeuksia, kun emme tienneet pitääkö Ruotsissa tipata tarjoilijaa. Yritimme antaa SEK60 tippiä, mutta se ei oikein onnistunut luontevasti.

Illallispaikka.

Toscana-pitze.

Ruoan päätteeksi käväisimme hotellihuoneessamme. Siivooja ei ollut tuonut lisää käsisaippuaa, joten sitä piti käydä pyytämässä respasta. Menimme sitten vielä tekemään kävelylenkin etsien Eskilstuna slottin raunioita, mutta emme löytäneet mitään. Palasimme hotellille illan viettoon kun alkoi taas jo sen verran väsyttämään.

Kahden sepän patsas.
Piispa Eskil.
Ilta jo saa.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

532# Eskilstuna, 3

14.7.2017, Friday, +21, Clear, Eskilstuna, Sweden


Heräsimme taas seitsemän kieppeillä ja suksimme ensiksi aamiaiselle. Oli aika ryysis mutta syötävät saatiin tänäkin aamuna. Taivas näytti selkeältä, joten otimme auton ja ajoimme noin 15 kilometrin päähän Borsöknaan. Siellä oli hienoja omakotitaloja pienen idyllisen järven rannalla. Uimarantojakin oli kaksi, toinen niistä oli isompi hiekkaranta, toinen pienempi oli varustettu laiturilla. Valitsimme pienemmän koska ajattelimme siellä olevan vähemmän porukkaa, nyt kun oli näin hyvä sääkin.

Kohti Borsöknaa.

Oli vasta aamupäivä joten saimme olla pitkään rauhaksiin, ennen kuin muutama muu eksyi rannalle. Siellä haisi mielestäni märälle koiralle, mutta muuten oli siistiä ja vesi puhtaan näköistä. Saimme aikaa kulutettua pari tuntia ottamalla arskaa ja kävimme uimassa 21-asteisessa vedessä; se oli minulle kipurajoilla, en ole juuri kylmän veden ystävä.

Pieni uimaranta ja bajamajakin löytyi.
Vastarannalla Borsöknan Riviera.

Palasimme toista reittiä pitkin takaisin Eskilstunaan. Löysimme Coop-marketin jossa poikkesimme etsimässä surströmmingiä, mutta emme löytäneet. Kävimme tsekkaamassa Pp:n vanhempien ensimmäisen asunnon; se oli melko ruma kerrostalo, jota nyt asuttivat arabit. Lasten leikkipuisto oli vielä ennallaan, jonka Pp muisti lapsuudestaan.

Menimme sitten hotellille hetkiseksi lepäämään. Siivooja alkoi hieman rettelöitsemään kun näki meidän palaavan eikä ollut vielä ehtinyt siivoamaan huonettamme. Hän oli ollut tuloillaan jo aamusta jolloin olimme pyytäneet häntä odottamaan hetkisen, mutta ei suinkaan neljää tuntia. Ihme ukkeli.

Hetken huilailtuamme lähdimme ajelemaan ja etsimään Pp:lle lisää vanhoja paikkoja. Tenniskentät olivat purettu eikä mitään muutakaan löydetty. Jatkoimme sitten Tuna Parkin ostoskeskukseen, jonka parkkipaikalla olimme jo edellisenä päivänä käyneet. Nyt poikkesimme sisäänkin. Se oli aika hieno sisältä, pyöreän mallinen. Ihme kun se oli pitänyt rakentaa niin syrjään keskustasta. Pp löysi sisustusliikkeestä shampanjalasit. Näimme taas Amarant-kahvilan, jota emme voineet ohittaa ilman cappucinoja ja Pp leivostaan. Mukavasti kahvi piristikin.

Tuna Parken -ostoskeskus.
Tuosta sai ottaa viivakoodinlukijan föliin kauppareissulle ja skannata tuotteet jo valintahetkellä jolloin automaattikassaan ei tulisi niin suuria jonoja. Kaikkea ne keksii.
Vaaka.
Herkkujen herkku.

Wiinakauppa! Oi tätä ilon ja onnen päivää...

Menimme käymään vielä viereisessä StoraCoopissa, ja bongasimme myös surströmmingin, se vähän ilahdutti ja kauhistutti mieltä. Ostimme myös muuta pientä purtavaa ja juotavaa. Kompleksissa oli myös System bolaget eli härmäläisittäin viinakauppa. En ollut ennen ruotsalaisversiossa käynytkään. Teimme melkoisesti ostoksia.

Veimme kamat hotellille ja teimme sitten vielä kävelyn kylillä. Koitimme osaa postikortteja, muttemme löytäneet mistään. Muutenkin tuliaisosasto jäi vähän laihanlaiseksi. Hemköpstä ostimme Pp:lle muutaman lehden ja minulle Kalle Ankan.

Sprite cranberry :O

Illalliseksi ajattelimme käydä aterioimassa Phil's Burgerin hampurilaiset, koska paikan fasadi oli kiinnittänyt huomiomme jo aiemmin. Asiakkaita ei ollut perjantai-illasta huolimatta ja ruokakin melko vaatimaton, vaikka maussa nyt ei sinällänsä mitään vikaa ollutkaan. Eipä se ollut tosin kalliskaan. Kävielimme sitten vielä jokirannan puistossa. Kaupungin "ravintolakadulla" Nybrogatanilla oli paljon väkeä baareissa, mutta muuten kaupunki vaikutti tosi rauhalliselta. Mekin painuimme aikaisin takaisin hotellille.

Eskilstunan baana.

Kyllä Ruotsissa on niin paljon siistimpää.
Eskilstuna på kväll.